perjantai, 14. syyskuu 2018

Ylipaino aiheuttaa rasvamaksaa

KUN MAKSASOLUIHIN on kertynyt normaalia enemmän kovaa rasvaa, puhutaan rasvamaksasta. Vaikea-asteisessa rasvamaksassa yli puolet maksan painosta voi olla rasvaa.

Maksan rasvoittuminen ei yleensä aiheuta mitään oireita. Joskus harvoin rasvamaksapotilaat kertovat epämääräisestä huonovointisuudesta tai väsymyksestä. Lääkäri voi havaita suurentuneen maksan tunnustelemalla sitä vatsanpeitteiden läpi oikean kylkikaaren alta.

Ylipaino.jpg

Vaikka rasvan kertyminen maksaan ei sinänsä ole haitallista, se on syytä ottaa vakavasti. Rasvamaksa on merkki siitä, että elimistössä ei kaikki ole kunnossa. Merkittävää on erityisesti rasvamaksan yhteys aineenvaihduntasairauksiin”, kertoo osastonylilääkäri Markku Voutilainen Keski-Suomen keskussairaalan sisätautiyksiköstä.

Ylivoimaisesti tärkeimmät rasvamaksan aiheuttajat ovat runsas alkoholinkäyttö ja ylipaino. Jo huomattavan suuri alkoholin kerta-annos aiheuttaa lievän rasvamaksan. Mikäli alkoholin suurkuluttajalla on kakkostyypin diabetes ja lisärasitteena vielä ylipainoa, rasvaa saattaa kertyä maksaan hyvinkin paljon. Toisaalta myös erilaiset aliravitsemustilat voivat saada aikaan maksan rasvoittumista. Aliravitsemuksen syynä saattaa olla esimerkiksi vaikea haavainen paksunsuolen tulehdus, laaja-alainen Crohnin tauti sekä levinnyt syöpäkasvain. Raju ja nopea laihduttaminen aiheuttaa joskus väliaikaisesti rasvan kertymistä maksaan.

Eräät lääkeaineet, kuten tietyt antibiootit ja kortikosteroidit, voivat pitkäaikaisesti käytettyinä lisätä maksan rasvoittumista. Yksittäinen, esimerkiksi hengitystieinfektioon määrätty, antibioottikuuri ei merkittävässä määrin lisää maksassa sijaitsevan rasvan määrää.

PIENIKIN YLIPAINO RASVOITTAA MAKSAA

Ylipainoon liittyy lähes aina rasvan kertymistä maksaan.

Jo pienikin ylipaino voi aiheuttaa maksan rasvoittumista. Ja mitä enemmän ylipainoa on, sitä useammin on todettavissa myös rasvamaksa”, Markku Voutilainen sanoo.

Sitä mukaa kuin ylipaino yleistyy väestössä, yleistyy myös rasvamaksa. Tutkimusten mukaan mukaan 20 prosentilla normaaliväestöstä länsimaissa on rasvoittunut maksa. Ylipainoisilla osuus on huomattavasti korkeampi; on arvioitu, että jopa kolmella neljästä ylipainoisesta on rasvamaksa. Ilmiö lisääntyy kaikissa ikäluokissa, myös lapsilla.

Se, mihin kohtaan kehoa ylimääräiset kilot ovat sijoittuneet, voi olla terveydellisesti hyvinkin ratkaiseva seikka. Keskivartalolihavuus on merkki siitä, että vatsaonteloon on kertynyt liikaa rasvaa – ja kun rasvaa on vatsaontelossa maksan ja muiden sisäelinten ympärillä, sitä on myös itse maksassa. Vyötärön ympärille muodostunut rasvakerros on haitallisempaa kuin ihonalainen, tasaisesti ympäri kehoa jakaantunut rasva.

Ihminen voi olla laiha kuin tikku ja painoindeksi ihan normaali. Mutta jos hänellä on niin sanottu kaljamaha, maksan rasvoittuminen on todennäköistä”, sanoo ravitsemussuunnittelija Marja Uutela Keski-Suomen keskussairaalasta.

MONIMUTKAINEN ONGELMAVYYHTI

Maksalla on keskeinen rooli erilaisissa aineenvaihduntaprosesseissa. Se osallistuu muun muassa ravintoaineiden ja vitamiinien käsittelyyn sekä rasva-aineenvaihduntaan, toimii vitamiinien, raudan ja glykogeenin varastotilana sekä säätelee veren sokeri- ja aminohappopitoisuutta.

Siten on ymmärrettävissä, että aineenvaihdunnan häiriöt heijastuvat maksaan. Toisaalta muutokset maksan toiminnassa vaikuttavat aineenvaihduntaan.

Insuliiniresistenssi on sana, joka on totuttu yhdistämään sokeritautiin. Aikuisiän sokeritaudissa insuliinin vaikutus kudoksissa on heikentynyt, eli ihminen kärsii insuliiniresistenssistä. Tämän seurauksena verensokeri kohoaa.

Ylipaino.jpg

Myös rasvamaksa voi heikentää insuliinin vaikutusta ja siten nostaa veren sokeritasoa. Insuliinin vaikutuksen heikentyessä myös veren rasva-arvot voivat kohota. Nämä kaikki, samoin kuin vyötärölihavuus ja verenpaineen kohoaminen ovat metabolisen oireyhtymän osatekijöitä. Rasvamaksa on siis osa monimutkaista aineenvaihdunnallista ongelmavyyhteä.

Rasvakertymät hidastavat maksan aineenvaihduntaa ja heikentävät sen toimintaa, ja niin liiallisesta alkoholinkäytöstä kuin muustakin syystä johtuva rasvamaksa saattaa kehittyä maksatulehdukseksi. Tulehdusreaktio voi aiheuttaa edelleen maksakudoksen vaurion, jonka seurauksena maksaan syntyy fibroosia eli arpikudosta. Nämä vauriot ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta seurausta alkoholirasvamaksasta; lihavuudesta johtuva maksan rasvoittuminen johtaa tuskin koskaan kroonisiin vaurioihin.

MAKSAKOKEET JA ULTRAÄÄNI PALJASTAVAT

Koska rasvamaksa ei aiheuta oireita, sen jäljille päästään tavallisesti sattumalta, usein rutiinin terveystarkastuksen yhteydessä tehtyjen maksakokeiden perusteella. Kokeilla selvitetään maksakudoksen toimintaa kuvaavien ALAT- ja ASAT-entsyymien määrät verenkierrossa. Kohonneiden maksa-arvojen yleisin syy on rasvamaksa.

Jos entsyymit ovat koholla, pyritään täydentävillä verikokeilla sulkemaan pois mahdolliset muut sairaudet, muun muassa virustulehdus ja maksan autoimmuunisairaus.

Millään laboratoriokokeella ei voida luotettavasti selvittää, johtuuko rasvamaksa alkoholista vai aineenvaihduntasairaudesta. Luultavasti useimmissa tapauksissa rasvamaksa on usean tekijän summa, perintötekijät mukaan luettuna. Alkoholin osuuden selvityksessä on olennaista potilaan ja hänen läheistensä kertomus”, Voutilainen näkee.

Rasvamaksan diagnosoinnissa ultraäänitutkimus on maksakokeiden ohella toinen tärkeä tutkimusmenetelmä. Yleensä rasvamaksa näkyy ultraäänessä tasaisesti normaalia kirkkaampana maksakudoksena. Tutkimus paljastaa myös maksan mahdollisen suurenemisen.

Tarkin menetelmä rasvamaksan diagnosoinnissa on biopsia eli koepala. Maksabiopsia on ainut luotettava keino tehdä erotusdiagnoosi maksatulehduksen ja puhtaan rasvamaksan välillä. Biopsiaan päädytään varsinkin silloin, jos maksa-arvot ovat voimakkaasti tai pitempään koholla.

Maksabiopsia tehdään nykyisin usein röntgenosastolla ultraääniohjauksessa. Paikallispuudutuksessa otetaan ontolla neulalla pieni kudosnäyte maksasta. Patologin tutkimuksessa selviää, onko kyseessä pelkästään maksan rasvoittuminen vai onko mukana tulehdus, kehittymässä oleva fibroosi tai muuta poikkeavuutta”, Voutilainen kertoo.

Joskus diagnosoinnin apuna käytetään magneettikuvausta tai tietokonetomografiaa. Nämä ultraääntä huomattavasti kalliimmat tutkimusmenetelmät eivät yleensä tuo merkittävää lisävalaistusta rasvamaksaan, joskin molemmilla voidaan arvioida maksan rasvoittumisastetta. Ne saattavat myös helpottaa erotusdiagnoosia esimerkiksi silloin, kun epäillään maksakasvainta.

LAIHDUTUS PARASTA HOITOA

Lihavuudesta johtuvan maksan rasvoittumisen perushoitona on painonpudotus.

Usein jo melko pieni painonlasku auttaa. Esimerkiksi viiden kilon pudotus puolessa vuodessa korjaa merkittävästi maksa-arvoja. Korostan kuitenkin, että painonpudotuksella ei tähdätä niinkään rasvan hävittämiseen, vaan ehkäisemään aineenvaihduntasairauksia. Itse asiassa laihduttamisella pyritään perimmältään vähentämään valtimotaudin riskitekijöitä”, Markku Voutilainen sanoo.

Myös ravitsemussuunnittelija vakuuttaa, että vähäinenkin painonpudotus kannattaa. Nälkäkuurille ei tarvitse ruveta.

Kakkostyypin diabetespotilaiden on monesti vaikea pudottaa painoa insuliiniresistenssin takia. Heidän kohdallaan on osoitettu, että pienikin vähennys päivittäisessä energiansaannissa parantaa insuliinin tehoa elimistössä”, Marja Uutela kertoo.

Painonpudotuksen ohella muut elämäntapoihin liittyvät tekijät pitäisi saada kuntoon. Rasvamaksapotilaalle pätevät samat ohjeet kuin kenelle tahansa. Riittävä liikunta, tupakoinnin lopetus, alkoholinkäytön vähentäminen ja terveellinen ravinto ovat kulmakiviä rasvamaksan hoidossa.

Rasvamaksapotilaan on hyvä pohtia asiantuntijan kanssa, missä kohdin juuri hänen kohdallaan olisi elämäntavoissa korjattavaa. Olennaista on, että ihminen omaksuu sellaiset elämäntavat, joita hän pystyy noudattamaan pysyvästi”, Uutela muistuttaa.

Uutela painottaa ravinnon monipuolisuutta ja hylkää ”ihmedieetit”. Hän ei esimerkiksi suosittele nyt muodissa olevia vähähiilihydraattisia dieettejä.

Me suomalaiset saamme edelleen hiilihydraatteja liian vähän muihin energiaravintoaineisiin verrattuna, ja toisaalta kovien rasvojen osuus ruokavaliossamme on liian suuri pehmeisiin nähden. On hyvä muistaa, että piilorasva on pääasiassa kovaa, eläinperäistä rasvaa. Laihduttajakin tarvitsee rasvaa, mutta sen on syytä olla kasvisrasvaa.”

Pienikin alkoholimäärä on haitallista jokaiselle rasvamaksapotilaalle. Runsas alkoholinkäyttö on riskiaskel siihen suuntaan, että rasvamaksa pahenee maksakirroosiksi. Alkoholin kaloreiden tiedetään varastoituvan herkästi juuri sisäelinten ympärille. Laihduttajien ei Uutelan mukaan kannattaisi muutenkaan käyttää lainkaan alkoholia.

Teen paljon työtä erilaisissa painonhallintaprojekteissa. Niiden ihmisten, jotka käyttävät usein alkoholia, on selvästi hankalampaa laihduttaa kuin muiden. Jos on tosi niukkaenergisellä dieetillä, esimerkiksi 1 200 kilokaloria päivässä, yksikin viinilasillinen haukkaa tästä määrästä leijonanosan. Se on poissa ravinnosta, muuten kalorimäärä kasvaa yli halutun.”

Hän ei lämpene ajatuksille, joilla puolustetaan pienen päivittäisen alkoholimäärän nauttimista sydänterveyttä parantavana tapana. Mahdolliset antioksidantit tai muut sydänystävälliset aineet saadaan terveellisemmin muusta ravinnosta maksaa kuormittamatta.

Uutela muistuttaa, että alkoholinjuonti lisää ruoansulatusnesteiden eritystä, mistä seuraa näläntunne. Näläntunteen herättäminen ehdoin tahdoin ei liene kovin viisasta, jos pyritään vähentämään energiansaantia. Reippaampi juominen taas aiheuttaa seuraavana päivänä halun syödä suolaista ja makeaa. Tämäkin vie pohjaa painonhallinnalta.

MIKÄ ON RASVAMAKSA?

•  Rasvamaksa on oireeton tila, jossa maksassa sijaitsevan rasvan määrä ylittää 5–10 prosenttia maksan painosta.

•  Verestä mitattujen maksan entsyymiarvojen nousu voi olla merkki rasvamaksasta.

HÄLYTYSMERKKI

•  Rasvamaksan taustalla on useimmiten ylipaino. Rasvamaksa on myös merkki siitä, että elimistössä on jotakin vialla. Sairauden haitallisuus piilee sen yhteyksissä aineenvaihduntasairauksiin ja sitä tietä valtimotautiin.

YLEINEN

•  On arvioitu, että joka viidennellä ihmisellä on rasvamaksa. Sairaus yleistyy ylipainon yleistyessä.

•  Eri arvioiden mukaan rasvamaksaa esiintyy 70–85 prosentilla tyypin 2 diabeetikoista.

•  Maidon juonnin vähentäminen voi myös auttaa painonpudotuksessa, koska maidossa on paljon kaloreita.

PIENIKIN PAINONPUDOTUS AUTTAA

•  Rasvamaksan tärkeintä hoitoa on maltillinen laihduttaminen sekä elämäntapojen tarkistaminen. Alkoholinkäyttö kannattaa vähentää minimiin.

 

keskiviikko, 8. marraskuu 2017

Kuka minä olen?

Kuntosalilla käyminen ei enää ole vain harrastus, mutta myös elämäntapa. Tällä hetkellä ihmiset kiinnostuvat terveistä elämäntavoista ja jopa kehonrakennuksesta, iästä huolimatta. Olen kokeillut paljon kunto-ohjelmia ja ruokavalijoita, jotka ovat auttaneet minua pudottamaan tai nostamaan painoa. Terveellinen ja tarkka ruokavalio auttaa saamaan upeita tuloksia yhdessä liikunnan kanssa. Tervetuloa lukemaan ja tutustumaan blogiini, postaan sinne vinkkejä ja ohjeita liikunnasta ja ruokavaliosta. Toivottavasti postaukseni herättävät keskustelua, ja saan uusia vinkkejä omaan harjoitteluun myös teiltä.